keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Handbook for Early Childhood Development

 Today we taught some weather words to children and went to buy a take away -sandwich (Heidi's favourite) from Guava to cheer Heidi a bit (still sick). Then we got to know a book called "Handbook for Early Childhood Development" made by Kenyan Institute of Education and it was interesting to read and compare to handbook in Finland. And then we also had a piki-ride a bit after seven (when it's already dark) and that wasn't so nice.. many people (or vehicle!) haven't aparently heard of lights or cat's-eyes, so a bit unvisible they were in the dark.. 


Tänään päivä kului taas leppoisasti Cherishillä lasten kanssa leikkiessä ja tunne- ja sääsanoja opettaessa. Opettaja oli jo hieman paremmassa kunnossa, muttei vieläkään aivan terve ja Heidikin jäi vielä hostellille lepäilemään. Ruokkiksella käytiin sitten hakemassa Guavasta Heidin piristykseksi take away -sandwich (jonka koostumuksen Guavan tarjoilija, Jules, osaa jo ulkoa :D).


Juttelimme Cherishillä myös paikan toisen "pomon" kanssa hetkisen ja hän kyseli innoissaan, onko meillä jotain kehitysehdotuksia paikan suhteen tai olemmeko huomanneet joitain puutteita, joihin tulisi kiinnittää huomiota (tietenkin rahatilanteen huomioon ottaen). Hänestäkin huomaa hyvin, kuinka slummikoulu on hänelle sydämen asia ja hän harmitteli kuinka tutustumisjaksomme Cherishiin kuluu niin nopeasti. Lupasimme kuitenkin, että tulemme käymään koululla vielä ennen lähtöämme takaisin Suomeen ja että otamme joku päivä mukaan läppärin, jolta voimme näyttää hänelle (ja muille) kuvia Suomesta.


Teetauolla pienempien opettaja esitteli meille mielenkiintoisen kirjan: "Handbook for Early Childhood Development". Kyseessä oli hieman Suomessa käytössä olevan varhaiskasvatussuunnitelman tyyppinen opas, joka oli tarkoitettu ohjekirjaksi daycaren ja pre-primaryn puolella työskenteleville opettajille. Kirja sisälsi eri osa-alueita, mm. language, outdoor, science, creative, christian/islamic/hindu, life skills development, children with special needs ja sen oli julkaissut vuonna 2008 Kenian institute of education. 

Toinen teetauon piriste olivat mandazit - tällä kertaa todella hyvänmakuiset (ei lainkaan sellaiset kuivat, kuin aiemmin hostellilla maistamani).



Hieman illemmalla kävimme vielä pyörähtämässä kylällä kaupassa ja täytyy kyllä sanoa, että pimeän aikaan liikkuminen ei ole suosikkivaihtoehtojen joukossa.. Suurin osa bodabodista (polkupyörätaksi) ei ole kuullut valoista, katuvalot ovat heikkoja ja heijastin on never heard -keksintö, joten muutaman kerran pikikyydin aikana ehti käväistä taas liikenneturvallisuus mielessä.. Onneksi pikissä sentään oli valot!


Pojat "joraa" :)

Liikkuminen paikallisilla "takseilla" (tuktuk ja pikipiki, bodabodaa ei ole tullut vielä testattua) on muutenkin hieman erilaista kuin Suomessa. Kesken matkan kuski saattaa kääntyä esim. tankille tai käydä vaikkapa hakemassa kännykkään akun.. Nämähän ovat aivan loogisia asioita tehdä juuri silloin, kun on matkustajia mukana :D 

Mutta siinäpä taisivatkin olla tämän päivän tapahtumat pähkinänkuoressa. Enää kaksi päivää ja sitten on harjoittelu puolessa välissä!!

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti